Messinki ja muut metallit

Tällä viikolla valmistimme hopeakurssilla kaikenlaista pientä kivaa. Itsellä tietenkin oli suurelkeistä ideointia tiedossa, joten päädyin suosiolla budjetin määrittäessä messinkiin. Eipä siinä, kaunista köyhän miehen (naisen) kultaa! ;)

Hopeana, tästä setistä olisi tullut todella Upea mutta hintava jo materiaalin sekä työn suhteen.

Ajatuksena oli tehdä ympyrät jotka kuvastavat ikuista jatkumoa, avaruus, tähdet..
Siitä kuitenkin ajatus eteni, että mikä muu asia on ikuista? No tietenkin Rakkaus!
Toki kohteet, paikat ja ajat muuttuvat, mutta aina se siellä jossain piilee vaikka kuinka vannoo.... Jännä, miten selkeä muoto voi olla niin vaikea saada sekä jäljen tasaisuuden varmistaminen vaatii todella hienosäätöä. Eipä ne muodot todellakaan ole symmetriset mutta sinnepäin!
Satuin nyt olemaan hömppä tuulella (ikuinen romantikko) ja halusin vain tehdä simppeliä tutusta, mutta  ei koskaan kuluneesta aiheesta. Ja minusta ne ovat kauniit ja ajavat asiansa. So, Im happy.

Työvaiheet:

Valitaan sopivan kokoinen pala messinkilevyä. Leikataan ja luonnostellaan kuviot. Kiinnitetään pöytään sahaustuki, lehtisahaan sopiva terä ja eikun sahailemaan. Varaudu varateriin. Itsellä kriittisemmät kohdat olivat pienemmät ympyrät joissa jatkuvasti sai muuttaa suuntaa ja käännöskohdissa saa olla hellävaraisempi. Keskikohdan saa sahattua niin, että porataan terälle sopivan kokoinen reikä ja pujotetaan terä sieltä kautta. Kaikkiin reikiin käytin millistä terää, hyvin poraa, ei ongelmia.  Kun sahaukset ja poraukset on tehty, viilataan reunat sileäksi.

Okei. Kuvista vasta huomasin, että  yksi viilahan on tarkoitettu vain hopealle! Jahas ei näin.. 

Kun reunoista on saatu karheudet pois,hiotaan korun pinta eri karkeuksilla olevilla hiekkapapereilla. Jos levyn päällä ei ole suojakalvoa, todennäköistä on että palat ovat ottaneet osumaa ja naarmuuntuneet, siksi ne ovat hyvä poistaa, Hiotessa saa toki myös erillaisen mattamaisen pinnan joka on kaunis mutta myös kiillotuksessa pinta on entistä kauniinpi. Riippuu minkälaista lopputulosta haluaa. Itse oli kahden vaiheilla koska pidin oikeastaan molemmista. Mutta nyt vei harakalla kiilto voiton!

 

Avaruusteemalla lähdin kokeilemaan kirjoitusta pikkuaseilla joka oli melkoisen haastavaa!

Päätin kuitenkin ideoinnin edetessä muuttaa tekstiä ja löin toiselle puolelle lopullisen version. Tämä puoli on kauniinpi täytyy myöntää vaikka ensimmäinen versio olikin. "Uudelle" puolelle tein samat hionnat ja vinkiksi sain, että kiillotan jo etukäteen pintaa niin, että on helpompi leimasimilla kohdistaa tulevaa kirjainta. Auttoi kyllä asiaa. 

Kun kaikki korun osat olivat hiottu, tekstit leimattu ja työstetty niin, että olivat  kasaamista vaille valmiit, täytyi työstää vielä taustoihin korvistapit sekä kaulakorun renkaiden juottamista. 

Renkaiden päät on hyvä olla täysin vastakkain ja kiinni jotta juotos pysyy hyvin. 

Juotosnestettä sivellään liitoskohtaan ja asetellaan parin millin pala hopeajuotosta jonka jälkeen toholla sulatetaan juotokset niin että "valahtavat" nätisti liitoskohtaan. Sen jälkeen jäähdytys ja sitruunahappoliemeen puhdistumaan. Kun korun osat ovat juotettu,  ne voidaan kasata. 

Edelliseltä kurssilta oli jäänyt myös pieniä messinki ja pronssirenkaita joita hyödynsin tässä työssä. Liittelin renkaita ketjuksi ja lisäsin pituutta niillä. 

Lisäilin vielä kirjaimiin hieman patinointiainetta jotta tekstit olisivat tulleet paremmin esille. Otin taas hiekkapaperit käyttöön jotta sain muun patinoituneen osan pois. En tiedä oliko hyötyä koska lopuksi korut laitettiin kiillotusmyllyyn. Hyvältä näytti kuitenkin mattapinta ja tummat kirjaimet. Ei ollenkaan huono, mutta idea oli nyt toinen. Kun korut pääsivät myllystä, liitin viimeiset renkaat lukkoineen ja viimeistelin vielä keskikohdan sateenkaaren värisellä lasisydämella.