keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Paper stitching

Pikku hilljaa olla koulu olla paketissa ja näytön jälkeen vielä pari viikkoa koulua.
Päätinkin kokeilla paper stitchingiä, mikä kuullostaa varmasti erikoiselta. Sitähän se on, varsinkin kun päästää mielikuvituksen valloilleen.

Nimensä mukaisesti tässä tekniikassa ommellaan paperia joko käsin pistoilla tai ompelukoneella.
Ristipisto kuullostaa melkoisen vanhanaikaiselta, mutta sekin pitää sisällään melkoisen maailman varsinkin kun katselee päivitettyjä versioita tekniikasta.
Esim. Täältä voi löytyä uutta intoa asiaan:

http://www.textileartist.org/10-contemporary-embroidery-artists/

Tai

http://www.pagepaperstitch.co.uk/index.htm

Itsellä tuli kangasta ja paperia yhdistettynä. Löysin vuosia vanhan tulostetun kuvan kuvan Frida kahlosta ja samalla tein inventaariota taidetarvikkeista joita pyörittelin käsissäni. Tilanpuute ja nämä kaksi asiaa sopivat hyvin yhteen. Tehdään siis taidetarvikekassi.


Tähän sopi hyvin näytöstä jääneistä hieman epäonnistuneita koruja sekä kokeiluja. 
Kuvan päällystin kontaktimuovilla jotta kuva ei repeytyisi niin helpolla. Kuva kun joutuu jonkun verran rasitukselle.







Vauhtiin kun päästiin, tekasin vielä kaksi muutakin kassia, eri kuvalla. Näihin kahteen laitoin Carmen Mirandan koristamaan. Toinen kuvista on samalla tavalla päällystetty kontaktimuovilla kuin Frida ja toinen on silitettävä siirtokuva. Kokeillaan kumpi kestää paremmin käyttöä. Molemmissa on myös ommeltu kassiin koristetikkaukset. Toisesta Carmen kassista jätin paljetit pois ja käytin blinginä kultalankaa. 

                                                                             










Joulun ollessa sopivasti käsillä, pienet lahjapussit ovat käteviä.  Käyvät toki muullekin ajankohdalle.
Materiaalina näissä käytin kangasta, vanhoja kirjan sivuja, tulostettua kuvaa, nappeja,pitsiä, helmiä ja paljetteja.





Etätehtävä

 Vintageteeman ollessa valloillaan, päätin tehdä kellohelmaisen naisen. Kulta on nyt lempivärini joten siitä täytyisi jotain tehdä. Kaapistani löytyy äitini liikkeen ajoilta kankaita, silloista ysärimuotia, jotka ovat taas muodissa. Ajattelin, ettei paljettikankaat tule takaisin, mutta nyt se vaan taas on in. 

Mitään kun ei voi heittää pois, löysin ajelehtimasta viinipullon lahjapussin, kultaisen tietenkin. Siitä tulisi hyvät koristeet. Paljetteja ja palleroita. Niillä on menty parisen viikkoa, 

Myös kellarissa majaillut, viisi vuotta sitten ostettu kehys joutaisi käyttöön, Joten päätin tehdä taulun.



                                                                           


Mielenkiintoista totta maar on tämä paper stitching, on ilmaompelua, ompleua ilman aivoja,  Talent kisaa.. kaikenlaista tohinaa. Eli ei mitenkään vakavamielistä. Ja koko ajan vaan kasvaa työt ja määrä ja kaikki ovat erillaisia persoonallisia teoksia. Joten eikun kokeilemaan jos tylsyys meinaa vaivata, tällä saa kyllä ilon irti :)

                                                                                                                                       - Mariana 

                                                                             

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukoristeet

Nappasin eräs joulu idean loppuun palaneista lampuista, sekä jäätelötikuista mitä joskus ostin paketillisen askartelua varten.
Lamppupallot eivät ole niin keveitä, että kestäisivät hentoa kuusenoksaa, mutta onpahan ainakin persoonalliset koristeet :)



Pallohin tai lamppuihin on vain pintaan sivelty erikeeperiä ja pyöritelty tai ripoteltu glitteriä. Lisäksi on liimattu nauhoja, helmiä, paljetteja. Kaikkea voi laittaa mitä keksii. Kuvissa eivät pääse taas oikeuksiinsa, se on harmi koska oikeassa elämässä kaikki aina on kiiltävämpää :)
Vihreästä "luotipallosta" saan aina kuulla joka kerta esille laittaessa samat sanat; "hyvät värit".

Jäätelötikkujahan ei toki tarvitse lähteä erikseen ostamaan, riittää kun syö (karsee tehtävä) ja laittaa jemmaan. Harvemmin tulee tikkujäätelöitä syötyä joten ostin joskus kauan aikaa sitten valmiin paketin. Hauskoja poroja saa kun laittaa vain tikkuja ristiin (onpas hyödyllinen olo;) ja liimailee koristeet päälle. Myös enkeli onnistuu kun paperille ensin liimaa tikut vierekkäin ja siitä askartelee mielensä mukaan.



 Hauskoja askarteluhetkiä!

                                                                                                                                           - Mariana


torstai 8. joulukuuta 2016

Laminointi ja kuvansiirto

Laminoinissa ideana on päällystää ja uudistaa jokin esine. Tähän tekniikkaan sopii hyvin vanha ja kulunut pinta, mutta myös uusi, muodonmuutosta kaipaava esine sopii hyvin.  
Laminointiin tarvittavia materiaaleja ovat laminoitava pinta. Esim. Puiset tuolit, pallit, jakkarat, pöydät, hyllyt, rasiat jne. Myös metalli ja muovi käy. Kaikki käyttäytyvät eri tavalla, kokeilemalla tietää parhaiten.   
Itse valitsin materiaaliksi puuta sekä metallia. 

 -Päällystämiseen tarvittava materiaali. Paperi, kangas jne. Kaikista helpoin työstettävä on ohuehko puuvillakangas. Myöskin tumma tai värikäs kangas on armollisempi ilmasta yms tulleiden epäpuhtauksien "piilottamiseen" kuin esim. Valkoinen materiaali.  

 -Hiekkapaperia pinnan puhdistamiseen  jotta liima tarttuisi paremmin sekä välihiontaan.  Valmista lakkapintaa ei tarvitse kokonaan poistaa, vaan rikkoutuminen riittää.  
- Siveltimiä liiman ja lakan levittämiseen.  
 Ohentamatonta sekä vedellä ohennettua puuliimaa ja kiva -kalustelakkaa '''
 -Hiustenkuivaaja liiman kuivaamiseen  
- Mattoveitsi ylimääräisen kankaan poistamiseen  

  Työvaiheet
 1. Leikkaa laminoitavan pinnan kokoa suurempi pala laminoitavaa materiaalia.  
2. Hio laminoitava pinta.  
3. Levitä ohentamaton puuliima.  
4. Asettele kangas/paperi tasaisesti pinnalle ja tasoita rypyt yms epätasaisuudet 
5. Kuivata hiustenkuivaajalla kuivaksi.  
6. Levitä pinnalle ohennettu liimaseos, levitä liimaa myös esineen ylimenevälle kankaalle jotta ylimääräinen osa on helppo leikata siististi pois.  kuivata hiustenkuivaajalla kuivaksi. Huom. Älä kuivaa liian läheltä jotta liimaseoksessa käytetty vesi ei pääse"kiehumaan" ja aiheuta siten kuplia tms. Epätasaisuuksia.          
7. Hio pinta tasaiseksi.  
8. Levitä kiva-kalustelakkaa ja kuivata mieluiten vuorokausi. Tarkista pinta onko                        mieluinen. Hio tarvittaessa ja lakkaa kerros lisää. Anna kuivua kunnolla                                    lakkauskertojen välissä.  

 Omassa työssäni käytin puista "koteloa", puisia lasinalusia  sekä tarjotinta laminoimiseen.  
Päällystettävänä materiaalina käytin paksumpaa sisustuskangasta ja ohuempaa puuvillakangasta. Molemmat toimi hyvin.   
Ainut ongelma oli lasinalusien kanssa kankaan ryppyyntyminen reunoilta, olinko liian hätäinen vai olisiko reunat pitänyt jättää paljaiksi jotta kangas olisi asettunut helpommin noin pienelle alueelle.   
Välihiontoja ja lakkakerroksia oli vain yksi.   

Tarjotin ja muut kuvien tuotteet kirpparilöytöjä.





KUVANSIIRTO  

Tämä kuvansiirtotekniikka on hyvä silloin kun halutaan kulutusta kestämättömään pintaan uudistusta. Sopii hyvin sisustus-ja koriste-esineisiin.   Valitaan pintamateriaaliksi esim. Puu, muovi, metalli, lasi, kangas, nahka.  Mielellään vaaleita pintoja, mutta kokeiluja kannattaa tehdä. Itse valitsin puuta ja kangasta. Helpoin oli mielestäni näistä vaihtoehdoista tehdä kankaalle.  

Puu, lasi ja metallipinnoille lopputulos saattaa olla onnistuneempi jos kuvan siirtää ensin kankaalle ja siirtää sitten ko materiaalille. Kokeilemalla selviää.  
-Kuvansiirtoon tarvittava pinta/esine.  
-Tulostettava kuva.  
-Hiomapaperia/pesuvälineet työstettävän pinnan puhdistamiseen (jos vanha/likainen tms)  
-Kiva-kalustelakkaa.  
Silitysrauta -ja lauta, leivinpaperia.  
- Vesipiste ja superlonin/pesusienen palasia. 
- Kynttilää tai muuta vahaa. Tarvittaessa kerros kivalakkaa. (kynttilä kirkastaa ja suojaa kuvaa) 

  
 Työvaiheet:  

  1. Tulosta kuva peilikuvana. (mm. Teksti tulee oikein päin)  
  2.  Levitä kivalakkaa kuvan KUVA puolelle ja liimattavan materiaalin/esineen pintaan. 
  3.   Anna kuivua. 
  4.   Liitä yhteen ja silitä kahdella pisteellä leivinpaperin alla kuivaksi. Tunnustele sormilla kuvan pintaa ja tarkista että reunat ovat kiinnittyneet.  
  5. Tuputtele märällä sienellä kuva kauttaaltaan ja varovasti hiero sormella valkoinen taustapaperi  pois.   
  6.  Kuivaa silittämällä leivinpaperin alla. 
  7.  Sulata kynttilästä vahaa lämpimään kuvaan. Tässä kohtaa on tärkeää, että rauta ei ole liian kuuma jotta vahaa ei tule liikaa. Jos kuva on nukkamainen ja samea vahauksen jälkeen, lämmitä kuvaa ja tuputtele pyyhkeellä tai paperilla liika vaha pois. 
  8.  Jos kuva on siirretty ensin kankaalle tai paperille, siirrä kuva halutulle pinnalle liimaamalla kuva kiinni.  

 Omissa töissäni käytin puista peiliä, kahvisuodattimien säilytysrasiaa, laminoitua puurasiaa, ja puuvillaista kangasta.  Tulostin kuvia lasten runokirjasta ja kaikki kuvansiirrot olivat samaa teemaa.  
Peiliin tuli tekstiä, mutta työ ei onnistunut siirtämisen suhteen kovin hyvin, Kuvien pois hankautumista oli paljon. Muutin peiliä maalaamalla hieman kuluneen näköiseksi joten rikkoutuneet kuvat sulautuivat paremmin.   Kahvisuodatin rasiassa samaa kuvan rikkoutumista. Maalasin sopivalla värillä lopuksi.  
Laminoituun rasiaan kuva onnistui hyvin, kuva tarttui erinomaisesti vaikka alla olikin jo ennestään lakkapinta.   
Myös puuvillaiseen kankaaseen kuvat tarttuivat hyvin ja värit ovat kirkkaita ja tuntuma napakka vahauksen ansiosta.  







                                                                                                             - Mariana






Kankaanpainanta

Olemme käyneet läpi erillaisia tekniikoita painaa kangasta. Tässä osuudessa kerron seulatekniikasta. Tarkkoja kuvia en ole saanut kaikista vaiheista aikaan, mutta suur piirteisesti osaan jotain kertoa.

Oleellista seulatyöskentelessa on seula ja siihen kuuluva raakeli. Sekä myös kuva joka valotetaan seulalle. Kuvan täytyy olla mustavalkoinen ja se tulostetaan tuplakalvoille jotka sitten asetetaan seulalle ja valotetaan uv-valossa.

Seula esikäsitellään rasvanpoistoaineella, pinnan tulee olla puhdas ennen valotusemulsion levittämistä. Levittäminen on haasteellista. Valotusaika tässä oli 7min.



Kun seula on valottunut, se pestään huolellisesti. Kaikki emulsio on saatava pois ja katsottava, että valottunut kuva on auki. 

Kun seulan kanssa taistelu on saatu päätökseen, on aika funtsia mitä aikoo painaa. Minulla se oli jo selvä ennenkuin alotin yhtään mitään. Nimittäin verhot. Olin nähnyt pari kertaa autokangasta joista oli tehty verhot. Kangas tosin oli tietokoneprinttiä mutta AUTOJA minunkin oli saatava, muodossa missä tahansa. Kangasta ei löytynyt mistään joten se sitten tehdään itse. 

Kun idea oli niin selvä, se vaati materiaalin oston. Kangas olisi hyvä pestä ennen käyttöönottoa, ellei osta esim. valmista painopohjaa joka on valmiiksi pestyä.
Vielä silitys ja eikun hommiin!

Painoväreinä käytimme kotimaisia EMO-painoemulsioita ja pastoja sekä värejä. Desiin painoemulsiota käytin 10-20tippaa värejä. 

Työkuvat ovat eri tilanteista otettuja mutta periaate sama ;)


Väri asetellaan seulalle ja siitä sitten aletaan vedostamaan napakalla otteella pari kertaa jotta väri tarttuu kankaaseen. 





Veljelle valmistui paita 50-vuotis synttäreiden kunniaksi. Sanonpahan vaan että joustava matreriaali ja paksumpi peittovalkoinen ovat viheliäitä näin tehtynä. Pitäisi olla vähän pro vehkeet että tarttuu paremmin. Siksi taidan jättää ne pois ja tehdä vaan ihan puhtaalle puuvillalle ja painoemulsiolla....

Unelmieni verhot jesjejsjes vihdoin ikkunassain. 



Seulaa pitänee vaalia,  Siksi sen ympärille kannattaa kääriä pahvia kun ei enää ole jatkuvassa käytössä ja mielellään vielä ommella  oma kassi jolla kantaa seulaa mukana. Säilytä myös seulaa pohja ylöspäin vaikkapa romuvarasto sängyn alla tai kuten minun tapauksessa, sinne ei enää mahdu joten on vaatekaapissa pystyssä seinää vasten. 









keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Bloggaaja esittäytyy




Heippa! Olen kohta nelikymppinen  nainen ja tulen alun perin Ruotsista.
Suomessa olen asunut monessa eri pitäjässä ja kaupungissa. 
Ammatiltani olen ravintolakokki ja kuva-artesaani. Muita opintoja ovat mm. käsityöntekijän ammattitutkinto. 

Haaveenani on tehdä käytännön työtä ja mieluiten luovalla alalla. Kädentaidot ja luomistyö ovat minulle tärkeitä. Täydellinen työ olisi saada jotain konkreettista ja hyvää aikaiseksi. Auttamisen ilo on asia joka tekee olon ihmisenä paremmaksi. Se ja itsensä ilmaiseminen yhdessä olisi aika bueno.
Olen tehnyt töitä ravintolakokkina, teatterissa lavastajana, asiakaspalvelijana käsityöliikkeessä, siivoojana, kotipalvelussa sekä puutarha-alalla.  

Haaveilen myös matkailusta, luonnon lähellä asumisesta, omasta rauhasta, talosta ja eläimistä.
Joskus minulla olisi iso keittiö jossa touhuta ja valmistaa erilaisia herkkuja sekä työpaja jossa nikkaroida ja luoda kaikkea pientä kivaa.

Olen horoskoopiltani härkä eli kevään lapsi. Lämpö ja aurinko ovat parasta, mutta syksyssä ja talvessakin on omat viehätyksensä. Silloin kun ovat parhaimmillaan.

Minulla on tällä hetkellä lemmikkinä vesikilpikonna Lätsy 16v. Matelijat ovat erikoisia eläimiä ja niiden sielunelämään on tullut tutustuttua jo yli 20v ajan. Kissat ovat tuttuja ja viimeisin 15v. vanha herra asui hetken kanssani ennen kuin luovutin vanhuksen paremmille hiirimaille <3









                                                                      Mikko



Kaunis käärme (lajia en muista) matelijanäyttelyssä. 



Mielenkiinnon kohteena ovat hyvin moni asia. Esim. musiikissa ja sisustuksessa näkyy vahvasti vanhan ajan henki, 40-50 luku viehättää eniten. Livemusiikista saa hyvin paljon energiaa ja puhtia arkeen. Vaihtelevissa määrin tulee käytyä keikoilla ja muissa tapahtumissa, esim. autonäyttelyissä.
Musiikki on iso osa elämää, ilman sitä ei voi elää! Yleensä arkiaamut eivät lähde käyntiin ilman musiikkia ja jos on äreä aamulla, se johtuu musan puutteesta! Välillä elämä on liian hiljaista, vaikka siitä nauttiikin, fiilikseen pääsee vain ja ainostaan hyvällä musiikilla. 
Kuuntelen laidasta laitaan ja mielialojen mukaan ja niitähä o paljon!

                                                 
                                                    
Forssa pick nick


                                                                            
                                                          
Ostin joskus ukulelen ja sitä hieman rämpyttelinkin, mutta välillä se jää pitkäksikin aikaa koskemattomaksi. Ostin jopa ihan ammattilaistason mikrofoninkin jotta voisi vähän laulaa luikautella. Laulutunneillakin on tullut käytyä ja harjoitusta tarvitsisi niin paljon lisää. Sekä hyvät tilat! Haaveet elättää ;) 










Myös luonto on tärkeä. Ulkoilu piristää, rauhoittaa ja selvittää. Puhtaus, valoisuus ja hiljaisuus ovat asioita jotka auttavat minua rentoutumaan ja latautumaan. 


Tampereen Pyynikkiä. 


Pispalaa/Pyhäjärvi

                                                                               
Hyhkyä



Hitonhauta Laukaassa. 



Vaikka härän elementti onkin maa, tunnen suurta tarvetta vesistöön. Johtuu varmaan siitä,  että siihen on tottunut matkustellessa lapsesta asti merellä edes takaisin. Myös asuinpaikkakunnillani on ollut  järvi tai meri lähellä, ja jos ei niin on ollut tunne, että jokin puuttuu. Meren äärettömyyden tunne on hieno ja jopa pelottava. 
                                                                       
Raahessa sijaitseva lintutorni.


Raahen saaristoista. 



Pienenä haaveena olisi myös tulevaisuudessa mahdollista saada auttaa eläimiä vaikkapa ylläpitämällä sijaiskotia. Eläinsuojelutyö kiinnostaa ja on tärkeää. Eläimet ovat kamuja ja niistä täytyy pitää huolta.
                                                               
                                               
                       
                                                                                                     Nähdään!





                                                                                                             -Mariana




lauantai 3. joulukuuta 2016

Korjaus ja muutosompelut

Olen jo pitkään haaveillut uudesta talvitakista. Villatakki olisi kiva ja miellään värikäs, esim. violetti tai sininen. Punaisessa puoli akryyli/villa takissa on lampsittu jo se viisi vuotta, eikä sillä talvella edes tarkene. Sellainen vintage tyyppinen olisi hieno ja vaikkapa punaisena,mutta hintoja ja materiaaleja tutkailessa totesin että ei ole mitään järkeä pulittaa muovitakista  150e.

Käväisin kirpparilla ja sieltähän bongasin villatakin, tokin mustana mutta nyt piti ottaa järki käteen jos meinasi halvalla päästä ja vielä taretakkin tulevissa purevissa pakkasissa. Hintaa tällä hienoudella oli 10e. Takin villakangas oli Italiasta ja takki oli valmistettu Suomessa. Harmikseni takki oli vain aivan liian iso, mutta pähkäiltyäni päätin ostaa ja suunnitella tekeväni sille jotain myöhemmin.


Aikani sumplittuani ja neuvoja kyseltyäni, päätin alkaa hommiin. Tarkistelin vielä netistä ohjeita miten tämä homma onnistuisi. Päätin nyt tehdä hitaasti ja varmasti eikä niinkuin yleensä että reilusti vaan saksilla sieltä täältä ja hyvä niin koska itkuhan siinä olisi taas päässyt. 
Mittailin ja harsin ensin käsin ja sovitin ja sovitin ja kun oli sopivan tuntuinen ompelin saumat ja taas sovitin ja sitten vasta viimeisenä leikkasin ylimääräiset pois. Takissa on vuori ja vielä jokin lämpökangas joten en uskaltanu alkaa irroittamaan hihoja tai muutakaan ihmeellistä tekemään kun ei riitä taito sitten niitä takaisin sovitella ja koko rojekti menis suoraan roskiin. 


Kaikista saumoista sai ottaa pois ennekuin alkoi istumaan päälle. Mietin  helmaa, että jättäisin sen pitkäksi mutta jotenkin siitä saisi nuorekkaamman kun pätkäisi hieman pois. 


Vuoren kanssa sai hieman taiteilla että siitä tuli sopiva, kaksinkertaiset taitokset, silitys päälle ja ompelu niin siitä tuli ihan hyvä.



Takin ollessa sysimusta joka ei erotu joukosta millään lailla, pakko oli jotain pientä piristystä keksiä.
Takki on lämmin ja hyvä, mutta jotain VÄRIÄ kaipais pimeään aikaan. Toivottavasti löydän sen oikean joku kerta tai sitten omplen sen itse kunhan varat sallii ja kärsivällisyys antaa myöten alkaa tekemään alusta loppuun itse niin että siitä tulisi vielä käyttökelpoinenkin. 

Päätin vielä tehdä hartista takkiin napit ja vaihtaa ne, sekä vyöhön jotain koristetta. Rintakorut toimivat hyvin huivien ja vöiden kiinnittäjinä. 


Hopeiset napit antavat pientä säihkettä. Valkoisena lankana toimi vanha lanka joka oli lujaa puuvillaa. Löysin sen jostain kirpparilöydön sisältä. 



Takki ulos koekäyttöön! Lämmin oli :) 

                                                                                       Mariana